Voi jumatsukka. "Olen rauhallisilla mielin" voisi muotoutua paremminkin pitkään litanniaan kirosanoja ja epätietoisuuteen. Lääkäri (ei oma, vaan joku toinen) soitti tänään ja sanoi, että tämänkertainen TT ei eronnut sitä edeltäneestä TT:stä. Rintalastan alla on vielä vähän jotain möhnää, pysyvää jäännöstiiviyttä tai jotain. Sen merkityksestä ei kuulemma ole varmuutta, voi olla, että se on ihan normaalia. Mietintämyssyssä on nyt kuitenkin sädetykset ko. alueelle. Puhelimessa ollut lekuri kuitenkin epäili sädetyksen tarvetta, mutta ei osannut sanoa varmasti. Ensi viikolla sitten.

Voi minkä tekivät. Sairasloma loppui vuoden vaihteessa ja olin jo opiskelukunnallani muuttopuuhissa. Nyt tämä piina jatkuukin vielä viikon, ennen kuin osaavat sanoa varmasti. Se vielä tästä puuttuisi, 12 kertaa sytoja ja päälle aimo sädetys. Tulkaa nyt hyvät lääkäri pois sieltä Kanarian auringon alta tekemään töitänne. Tahdon diagnoosini!

Huokaus. Toivottavasti edes kummipojan tauti on tajunnut kiertää minut kaukaa.