Viimeiset hoidot on nyt annettu. En onneksi joutun aamulla uusiin verikokeisiin, vaan pääsin suoraan pötköttämään sängylle. Mustelman alta paljastui mehevä ja varsin kookas laskimosuoni, joten tiputus sujui todella hyvin. Tippakone ja neulat, no hard feelings :). Kaiken hyvän kukkuraksi viereisillä pedeillä oli todella mukavia leidejä, ja aika meni kuin juosten. Sain myös jonkun verran onnitteluja hoitojen päättymisestä. Nyt sitten vain viimeiset pahoinvoinnit ja jään innolla odottamaan, mitä tulevaisuus (ja joulupukki) tuovat tullessaan. Lehtolaistakin on jäljellä ruhtinaalliset 50 sivua...

HUS:n syöpäklinikan osaston 6 huoneen 12 omahoitajani on ollut kuluneen syksyn aikana kyllä enkeli. Parempien siipien suojaan en olisi voinut päästä. Myös koko osasto 6 ja kesällä 7, vilpitön kiitos kärsivällisyydestä ja ammattitaidostanne. Joukkokiusattiin syöpääni oikein urakalla. Toivottavasti se ei uskalla tulla kulmille enää.

Osastolta poistuessani tunsin suurta helpotusta. Mieleni juoksi osaston käytävää hidastetuin baywatch-askelin ja teki hurjia gasellimaisia loikkia. Puoli vuotta on pitkä aika elää kahden viikon hoitosykleissä, mutta nyt se on ohi. Parin viikon kuluutua kuulen TT:n tulokset, mutta olen varsin levollisella mielellä sen suhteen.

En saa oikein mitään fiksua sanaa nyt ulos suusta... Sen kuitenkin haluan sanoa, että empiiristen kokemuksieni perusteella syöpä on voitettavissa, toivottavasti lääketieteen avulla tulevaisuudessa mahdollisimman monissa tapauksissa. Pitää vain jaksaa ammentaa tsemppiä pohjattomasta kaivosta. Jos oma jaksaminen on uhannut loppua, on tukena aina ollut perhe, suku, ystävät ja naapurit. Puhelinsoitot, messenger-viestit, tekstarit, kortit, nallet, komsiopallo, leffat, retket, kävelyt, kahvittelut, kaikki. Muistan kaikki, uskokaa pois, jopa jokaisen olkaan kosketuksenkin. Niin suuri apu tuesta on ollut :).

Ilta jatkuu rauhallisissa merkeissä, heh, eikä toisin kuin reippaan ehdotuksen mukaan "villillä biletyksellä".. Henkisesti olen kyllä diskopallon alla koko päivän, niin hyvä fiilis on ;). Illalla on vielä kakun aika...

Rauhallista joulua kaikille. Ja piirun verran parempaa Uutta Vuotta 2007!

Toivoo juuri (toivottavasti) elämänsä viimeiset sytot saanut Riikka