Helsingin Sanomat kirjoitti tänään Tapasimme-osiossa tukihenkilötoimintaan osallistuneesta vanhemmasta rouvashenkilöstä. Kyseessä on siis syövän koulima ja syöpäjärjestön (luultavasti Sylva ry:n) kouluttama henkilö, joka on tarvittaessa tukena toisille syöpäarvonnassa päävoiton saaneille. Artikkeli oli kovin pintapuoleinen, mutta se toi kuitenkin hyvin esille sen, että kyseessä on tärkeä juttu.

Sain eilen puhelun eräältä perhetuttavalta, joka kysyi, että olisinko mahdollisesti käytettävissä, jos hänen mutkien kautta tuntema henkilö haluaisi ottaa minuun yhteyttä syöpään koskevissa asioissa. Tosielämän lottokone oli arponut taas yhden uuden epäonnisen \"voittajan\", tällä kertaa kylläkin turhan nuoren semmoisen. Olisipa näissäkin elämänpeleissä edes RAY:n määrittelemä K-18 sääntö... Mieleeni tuli heti omat alkuaikojen lähinnä epätietoisuuden ja siitä johtuvan pelon sekamelska; istuin ja mietin, että tältä se nyt tuntuu, kun on syöpä. Käänsin netissä kaikki tielle tulevat kivet ja yritin etsiä tietoa, muutakin kuin prosenttilukemia elossa olevista ja nurmisiksi siirtyneistä. Loppupeleissähän niistä prosenteista kun ei ole muuhun kuin suuntaa antamaan... Minäkin olen vain yksi numero niissä tilastoissa (..kuinka ne toiset numerot voisivat minua muka auttaa?!).  Tuolloin juuri sen konkreettisen tiedon, ei lääkäritermistöisen latinalätinän, lukeminen ja kuuleminen oli se juttu, joka auttoi hamottamaan ja käsittelemään edessä olevia asioita. Lupasin oitis soittajalle auttaa tarvittaessa parhaani mukaan. Ja jos minusta ei ole muuhun, niin osaanpa ainakin neuvoa paikkoja, joista saa lisää apua :). Omista kokemuksista voin kuitenkin sanoa sen, että ilman \"vertaistukea\" muista syöpäpotilaasta olisin suhtautunut tähän hodariin toisella tavalla. Se toinen tapa olisi varmaan ollut arempi ja pelosta vääräksi kangistunut. Mutta tässäpä minä nyt hymyilen ja makaroonina röhnötän tietsikkatuolissa :).

Sylvan tukihenkilökurssit ovat olleet aikaisemminkin pienessä mielessäni. Olen lueskellut järjestön sivuja ja jopa katsellut kurssien ajankohtaa, mutta juuri sillä hetkellä osaa ottaminen olisi tuntunut vielä vähän liian edistykselliseltä. Nyt aika on kypsempi ja ehkäpä seuraavat kurssit voisivat olla potentiaalisia..

Tähän loppuun salmiakkipäivitys: Dracula Piller on tullut jäädäkseen! Fazerin Super Salmiakki on kohdannut mustan hevosen, takavasemmalta pyyhältäneet jäniksen kakan näköiset salmiakkikaramellit ovat tehneet hillittömän spurtin. Huomattavan etumatkansa turvin Dracula Pillerit löivät laudalta niin banaanin makuiset fluoritabletit kuin Superitkin suussa olevan sytopahanmaun karkoituksessa.

                                          
    300765.jpg
    Dracula karamelli