Kävin tänään elämäni ensimmäistä kertaa PET-kuvauksissa. Laite on kuulemma ihan uunituore tapaus Meilahdessa, aikaisemmin vastaavat kuvantamiset hoidettiin rekassa. Aika rouheeta. Mutta mikäpä minun oli siinä ollessa, käyttöpäiviä tällä Phillipsin uudella donitsin näköisellä laitteella oli takana vasta neljä!

Isotooppiosastolle tullessani minulle lykättiin käteen vesilasi, se piti tyhjentää heti. Seuraavaksi käsky kävi saniteettitiloihin. Sitten pääsin pötköttämään tunniksi täpötäydelle käytävälle. Ennen PET:iä pitää kuulemma levätä, jottei lihakset varasta kaikkea syöpäsoluille tarkoitettua FDG-merkattua sokerilitkua suonistani. Syöpäsolut tarvitsevat hirmuisesti energiaa ja ne huijataan tässä operaatiossa kuluttamaan kaiken lääkärin minulle suoneen tarjoaman säteilevän sokerin. Näin nämä syöpäveijarit pääsevät oikeuksiinsa kuvissa ja jäävät rysän päältä kiinni. Saatuani säteilevät litkut suoniverkostooni piti levätä aloillaan taas tunti. Mukavastihan se aika  kului käytävällä kelloa tuijottaessa ja osaston sähkökaaviota tutkaillessa. Tunnin aikana sitä kerkesi taas vaihteeksi miettiä elämää. Tästä syövästä kun selviän, niin voi että sitä riemua..  Tyhmää vain, että sitä pitää yleensä aina sattua jotain, ennen kuin tajuaa...
Kahden tunnin lepäilyn jälkeen kädessäni oli taas vesilasi ja vessakomennus. Matka jatkui kuvaushuoneeseen, jossa riisuin kaikki metalirippeet (korvakorut, käsiraudat ja polvieni sokat ;) ympäriltäni. Kohta olin taas vaakatasossa, tällä kertaa kahden jättidonitsin edessä liukuhihnalla. Siinä ollessa etsin hyvän asennon ja menox, sanoi andylennox. Hitaasti, mutta varmasti hinauduin donitsien läpi puolen tunnin ajan. Kuvaustilanteessa ei oikein jaksanut muikkua koko ajan hokea, kun sitä piti yrittää olla mahdollisimman paikallaan. Dämn, eka kerta kun kuvassa ei saanut hymyillä :). Kuvat onnistuivat kuulemma hyvin ja sain kotiutumiskäskyn. Jee!! Tämän operaation jälkeen tekikin mieli taas donitsia, 12 tunnin syömätauko olikin kurninut vatsassa jo tarpeeksi.

Päiväseikkailuni lisäksi sain hyvän uutisen Neupogeniin liittyen. Veriarvoni olivat päässeet hyvälle hollille ja  voin ainakin tältä erää unohtaa valkosolukasvutekijät :)