Kun netin on haravoinut sataan kertaan läpi aiheesta syöpä, googlettanut Hodginin taudin, Hodkinin lymfooman ja muutamat muut versiot, lukenut monia tarinoita lääkärikirjaa tutkineiden amatöörien keskustelupalstavuodatuksista, päällimmäisenä on mielessä, että voihan räkä ja takaraivo on täynnä lisää kysymyksiä. Netti on ihan hyvä paikka etsiä kysymyksiä, muttei oikein vastauksia siihen mikä minua riivaa.. Voi kun sitä pääsisi jo omalääkärin luokse helpottamaan tätä kasvavaa tiedonjanoa. Alkaa jo pikkuhiljaa ärsyttämään tämä olotilakin, argh. Fiilis on kuin ennenkin, syöpä ei paina missään ja mieli tekisi tehdä vaikka mitä. Mutta silti tiedän, että pääsen kohta pienelle ajelulle Meikkuun...

Sen olen kuitenkin jo kerennyt sisäistää, että minulla on melkein sama syöpä kuin Saku Koivulla. Koivun syöpätyyppi on kuulemma vain hieman hankalampi hoitaa kuin minussa majaileva hodari. Koivu palasi pelikentille jo puolenvuoden kuluttua sairastumisestaan, mutta minua nuo pelikentät eivät varmaan puolenkaan vuoden kuluttua kutsu yhtään sen houkuttelevammin kuin menneinä vuosina.