Sain eilen kolmannet ABVD-sytot. Olo on nyt ihme kyllä varsin hyvä! Olin varautunut huonoon oloon, mutta ähäkutti, yllätyinpäs positiiviseti. No, eipä tässä ole kai aihetta vielä hurmiomaiseen hehkutukseen, katsotaan mitä pari seuraavaa päivää tuovat vielä tullessaan... Hyvää fiilistäni varmaan vauhditti se, että kykenin syömään eilen illalla ja tänään aamulla vähän enemmän kuin ennen. Kaipa se helpottaa, kun vatsalaukku ei huuda hoosiannaa, ihan kun sitä ei muuten elimistö jo tekisi..

Kelasin aamulla kaikkia kommentteja, joita olen saanut kuulla tässä syöpäläisenä. Ohessa muutamia, eivät varmastikaan pahalla tai muulla tarkoitettuja, mutta osa hieman hilpeyttä herättäviä kuitenkin.

1."Enpä olisi sitä päältäpäin susta ikinä uskonut."
-Aijaa, musta mä oon ollut aina ihan sairaan näköinen ;)

2."Voi Riikka, en teidä mitä sanoa"
-Riittää kun halaat :), vaikka se ei mesen kautta onnistunutkaan..

3."No sittenhän susta tulee posliini!"
-..kunhan mun syöpäpallerot eka lähtisivät, sen jälkeen ihan sama vaikka musta tulis suolasirotin Villeroy&Bochin astiakokoelmiin...

4."Sinäkö olet se, joka menet hoitoon"
-Olin hiljaa, mutta olisi mieli tehnyt sanoa, että "Joo, lähdettekö te minulle entuudestaan tuntematon setä mukaani? Kyllä myös sinulle löytyy takuuvarma hoito".

5."Itkua"
-Itkua

6."Kyllä me tämä yhdessä voitetaan"
-Totta kuin kirkon rotta!

7."Meillä on täällä naapurissa sulle koiria ulkoilutettavaksi, jos vain haluat ja jaksat!"
-Voi jee, koiratohtoreita!!!! :)