Tuo Neupogenien omatoiminen pisto toimi toistamiseen. Nyt se neula kylläkin vain venytti ja venytti nahkaa, ennen kuin upposi. Mutta upposi kumminkin ja olin taas hurmioissani (en lääkkeen vaikutuksesta :).

Postilaatikkoon tipahti äsken lääkärinlausunto, jonka pyysin uuden sairasloman alkamisesta. Sairaustietojen kohdalla luki, että levinneisyysluokitus nousee yhdellä (skaala on I-IV). Syynä tuohon on tosiaan "...jälkikäteen katsottuna pallean alla yksittäinen pesäke, joka hoidon myötä pienenee, joten taudin levinneisyysluokitus jälkikäteen muuttuu Stage III." Sinäänsä tuo levinneisyystieto ei kauheaa shokkia aiheuta, sillä syöpähän ei ole hoitojen aikana levinnyt, vaan se on ollut aina, mutta hyvässä piilossa vain. Mutta että sen tiedon olisin mielummin kuullut jo kesällä syöpäoraakkeleilta.  Mutta eivätpä nuo oraakkelit tainneet olla ihan avoimia lääkäreillekään.

Vanhenin vähän aikaa sitten taas vuodella. Ilmankos mulle tulikin tää syöpä, selvästikin vanhempien ihmisten vitsaus. Sain lahjaksi Vaskikäärme-korvakorut, nätit tapit. Useimmilla Kalevalakoruilla on jokin tarina, niin myös näilläkin: "Käärme on merkki itse jumalten voimista. Se on myyttinen eläin, joka hallitsee elämää ja kuolemaa. Sillä on kyky nuortua ja syntyä uudelleen nahkansa luomalla. Se kykenee päättämään myös kuolemasta myrkyllisellä puremallaan. Kerälle kääriytyneenä käärme kuvaa ikuista elämää ja kiertokulkua. Se on vahva suoja pahaa vastaan.". Tarina on ihan mielenkiintoinen, mutta ilman sitäkin tykkäisin kovasti juuri näistä korvakoruista. Pitää silitellä korvanlehdessä majailevia käärmeitä tiuhaan, että pysyvät mulle suopeina ;)..